Mittaus- ja automaatiolaboratorityöt opintojakson harjoitustöiden raportointi


Mittaus- ja automaatiolaboratoriotyöt -opintojaksolla tehtävät harjoitustyöt raportoidaan tämän blogin avulla. Tämän tavoitteena on lisätä yhteisöllistä oppimista ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta. Tällä opintojaksolla tehdään käytännönläheisiä harjoitustöitä, jotka syventävät opiskelijoiden osaamista ympäristömittaamisen ja automaatiotekniikan osalta.



keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Työ 2 - Pieni-Valkeisen lammen vedenlaatu syvänteissä - Ryhmä 4

Ryhmä 4: Nanni Aliklaavu, Antti Kuisma & Tapio Moisala

Suunnitelma

1. Mittausten tarkoitus

Selvitetään Pieni-Valkeisen lammen syvänteiden syvyysprofiili pH:n, johtokyvyn, happipitoisuuden, lämpötilan osalta. Näiden mittausten perusteella selvitetään lammen nykytila ja arvioidaan mahdollista lammen kunnostamistarvetta. Kerättyä tietoa voidaan verrata aiemmin samasta kohteesta kerättyyn tietoon.

2. Miten mitataan

Kairataan reikiä syvänteiden alueelle kaksi kappaletta, yksi kummallekkin. Mitataaan kolmesta pisteestä syvyyssuunnassa: pohjalta, keskivaiheilta ja pinnasta ensin kenttämittalaiteella (HACH multimeter) ja sitten YSI CastAway:llä. Mittaustuloksia analysoimalla ja vertaamalla aikaisempiin mittauksiin saadaan selville lammen nykytila. Mittaustuloksia verrataan myös raja-arvoihin, jonka perusteella voidaan arvioida kunnostuksen tarvetta.

3. Mitattavat suureet

Syvyys (m), pH, happipitoisuus (mg/l), lämpötila (°C), sähkönjohtavuus (µS/cm)



Raportti

Työnsuoritus 

Suunnitelman mukaiset mittaukset tehtiin Pieni-Valkeisen lammella keskiviikkona 23.3. klo 9 - 10. Mittauspisteiden sijainnit on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Näytteenottoreikien sijainnit


Näytteenottoreikien kairauksen (kuva 2) jälkeen lammen syvyys mitattiin narukelan ja painon avulla. Lammen syvyys syvänteessä 1 oli 5,1 metriä ja syvänteessä 2 se oli 5,5 metriä. Tämän jälkeen kolme mittauskohtaa määritettiin syvyyssuunnassa (1 m , 3 m ja 5 m). Mittaukset suoritettiin aloittaen kenttämittalaitteella, jolla määritettiin pH, sähkönjohtokyky, happipitoisuus sekä lämpötila. Lopuksi molemmissa näytteenottopaikoissa tehtiin kaksi "casting"-mittausta CastAway-mittalaitteella.

Kuva 2. Näytteenottoreiän kairaus/haltuunotto

 Mittaustulokset


Kenttämittalaitteella saadut tulokset ja niiden vertailu syksyn 2015 mittauksiin.









CastAwayn mittaustulokset.





Mittausepävarmuus

Syvyyden määrityksessä pohjasta on todennäköisesti noussut kiintoaineita, jotka ovat vaikuttaneet mittaustuloksiin.

"Casting"-mittausta tehdessä CastAway-mittauslaiteen olisi pitänyt antaa laskea vapaasti pohjaan ja sen saavutettua pohjan nostaa se nopeasti pintaan. Mittauksen suoritus ei mennyt oppikirjan mukaan, josta muodostuu mittausvirhettä.

Verratessa kenttämittalaitteen ja CastAwayn välisiä tuloksia sähkönjohtavuuden välillä on huomattavissa systemaattinen ero. CastAwayn mittaustulokset ovat pitoisuuksiltaan pienempiä kautta linjan, koska kuvaajien piirtämisessä käytettiin arvoa, joka ei ole lämpötilaan verrannollinen.
 

Johtopäätökset

 

pH

Syksyllä ei oltu tehty pH-mittauksia, joten saatuja arvoja ei voitu vertailla. Syvänteessä 1 pH-arvo pieneni pohjaa kohti ja syvänteessä 2 pH-arvo puolestaan kasvoi. Erot ovat kuitenkin erittäin pieniä.

Happipitoisuus (mg/l)

Tarkasteltaessa kuvaajia syvänteistä 1 ja 2, happipitoisuus pienenee mentäessä pohjaa kohti. Yllättävää on että talvella happipitoisuus on ollut 3 ja 5 metrissä suurempi kuin syksyllä. Opitun teorian mukaan happipitoisuuden tulisi olla jäiden aikaan pienempi kuin sulan aikana.

Lämpötila (°C)

Kenttämittalaitteen tulkosista nähdään, että oletetusti molemmissa syvänteissä lämpötila syksyllä laskee pohjaan mentäessä, kun taas talvella lämpötilan muutos on päinvastainen. 
 
CastAwayn tuloksista nähdään, että ensimmäisen mittauskerran kuvaaja molemmissa syvänteissä lämpötila kasvaa johdonmukaisesti pohjaan mentäessä. Toisella mittauskerralla kuvaaja arvot poikkeavat oletetusta, joka voi johtua ensimmäisen mittauskerran sekoittaessa vesikerroksia.

Sähkönjohtavuus (µS/cm)

Kenttämittalaitteen tuloksia vertaillessa syksyn tuloksiin, molempien syvänteiden kohdalla, sähkönjohtavuus on pienempi talvella kuin syksyllä. Syy tähän on todennäköisesti lampeen kohdistuvan ulkoisen kuorman (esim. valunta) määränä ero vuodenaikojen välillä.

Kunnostuksen tarpeen arviointi

pH:n suositus vesistöissä on 6,5 - 9,5. Mittaustuloksista nähdään että pH-arvot ovat liian alhaisia. Sähkönjohtauuden viitteellinen suositus on < 400 µS/cm, mikä toteutuu Pieni-Valkeisessa. (http://www.watman.fi/pdf/vedenlaatu.pdf)

Alhainen happipitoisuus viittaa sisäiseen kuormitukseen. Kevät-talven erittäin alhaiset happipitoisuudet varoittavat kalakuolemien riskistä. (Järvien kunnostus-kirja)

Näiden suosituksien perusteella voidaan arvioida että Pieni-Valkeisen lampi on kunnostuksen tarpeessa.

2 kommenttia:

  1. Tosi hyvä raportti ja onnistunut kenttätyöskentely. Ajatuksena lokakuun ja maaliskuun mittaustulosten vertaaminen toisiinsa on hyvä. Tämän osalta olisi voinut tuoda vielä esille millainen tilanne lammessa on näinä mittausajankohtina. Oliko vesi kerrostunutta vai oliko päällä jonkinlainen kierto.

    Tarkkennusta olisi voinut laittaa lauseen "CastAwayn mittaustulokset ovat pitoisuuksiltaan pienempiä kautta linjan, koska kuvaajien piirtämisessä käytettiin arvoa, joka ei ole lämpötilaan verrannollinen" yhteyteen, koska siitä ei vielä selviä mitä arvoja oikeastaan on käytetty. Lämpötilakorjattu johtokyvyn suure on Specific Conductance, jota olisi ollut hyvä molemmissa käyttää. Tämä selittää tuloksissa esiintyvän systemaattisen virheen.

    Kunnostustarpeen esille tuonti ja arviointi oli hieno asia. Sen arvioimiseen tehtyjä mittauksia käytetään todellisuudessa :)

    VastaaPoista
  2. 1. Harjoitustyössä 2 käsitellään mittauksia Pieni-Valkeisen lammen vedenlaatua syvänteissä. Tuloksista näkyy happipitoisuus, sähkönjohtavuus ja lämpötila. Tuloksia vertaillaan eri vuodenaikoina tapahtuneisiin mittauksiin sekä eri syvyyden mittauksiin samassa kohtaa.

    2. Syvänteiden paikan esitys lammessa ja mittauskohtien esitys on ansiokasta. Arvojen pylväsdiagrammit ja kuviot ovat selkeitä, niissä esitetty teksti ja numerot ovat tarpeeksi isoja, selkeästi luettavissa. Mittauksen ajankohta on esitetty vuosilukua myöten,jes.

    3. Kaikki kurssilaiset varmasti tietävätkin jo missä Pieni-Valkeisen lampi sijaitsee. Kaipaisin kuitenkin yleistä karttakuvaa alueesta, missä päin Kuopiota ja Päivärannan asuinaluetta lampi sijaitsee.

    4. Hienoa/outoa/mielenkiintoista
    Uskalsitte julkaista kuvan henkilöstä, jonka kasvoja ei ole sensuroitu. Jossain ryhmän toisessa raportissa kasvot oli sensuroitu mutta onpahan tässä sentää aurinkolasit "estämässä" tunnistamista. Oikeinkirjoituksesta kiinnostuneena poliisina pisti silmään lämpötilan johtopäätöksiä käsiteltäessä "tulkosista".

    5. Ehkäpä suurin ero omaaan ryhmään on, että otitte CastAwayn mukaanne mittauksien päätteeksi. ;D

    Arvosanat:
    Toteutuksen kuvaus 4
    Tulokset 5
    Johtopäätökset 5

    VastaaPoista