Suunnitelma
Mitattava ilmiö: Veden virtaamaa avouomassa.
Miksi mitataan: Virtaaman avulla saadaan selville avouomassa liikkuvan veden määrä ja nopeus, sekä onko virtaus laminaarista tai turbulenttista. Vertaillaan eri mittausmenetelmien soveltuvuuksia avouoman virtausmittauksiin.
Mittauskohde: Savonia-ammattikorkeakoulun Microkadun vesitekniikan laboratorion avouoma-allas.
Miten mitataan: Flowtrackerin, volymetrinen mittauksen, sekä V-mittapadon ja paineanturin yhdistelmällä. Mitataan Flowtrackerilla avouoma-altaasta kolmesta eri kohdasta. Painemittarilla mitataan vedenpinnan korkeus ennen mittapatoa. Volymetrisellä mittauksella mitataan V-padosta poistuvan virtauksen määrä. Mittaukset toteutetaan kolmella eri virtaamalla säätämällä pumpun tehoa.
Työssä selvitettävät suureet [yksiköt]: Virtaama [m^3/s], virtausnopeus [m/s], poikkipinta-ala [m^2], korkeus patoaukon pohjasta [m] ja syvyys [m].
Mittausjakso: Flowtrackerin mittausjakso on 25 s ja volymetrisellä mittauksella 5 s.
Raportti
Mittauksen toteutus
Mittaus suoritettiin Flowtracker-mittalaitteella. Mittauksessa käytettiin ohjelmaa, joka on suunniteltu jokiuoman virtaaman mittaukseen. Lisäksi virtaama mitattiin volymetrimenetelmällä v-padosta. Taulukossa 1 on Flowtracker -mittaukseen tarvittavat lähtötiedot.| Taulukko 1. Lähtötiedot |
Volymetrimittauksessa selvitettiin yksinkertaisella tavalla virtaama, mitta-astian ja ajan avulla. Mittaus suoritettiin viisi kertaa ja kulunut aika, sekä saatu tilavuus kirjattiin taulukkoon 2. Keskiarvotulokseksi saatiin 0,0021 m3/s. Lopuksi tätä verrattiin Flowtrackerilta saatuun tulokseen.
| Taulukko 2. Volymetrimittauksen arvot |
Mittauksissa käytettiin kuvan 1 mukaista Flowtracker - mittalaitetta.
| Kuva 1. Flowtracker - mittalaite |
![]() |
| Kuva 2. Mittaustapahtuma |
Mittaustulokset
Mittauksia tehtiin kolme, joiden nimet ja arvot löytyvät taulukosta 3. Flowtracker laski virtaamat (Q), jotka olivat lähellä toisiaan, mutta kuitenkin pienempiä kuin volymetrimittauksella saatu virtaamatulos. Mittauksista syntyviä eroja on pohdittu seuraavissa osioissa. GAD ja TOM -mittauksissa käytimme koeuoman mitattua syvyyttä. WAT -mittauksessa lisäsimme syvyyttä, jolloin poikkipinta-ala (A) kasvoi. Näin poikkipinta-ala saatiin lähemmäksi laskettua poikkipinta-alaa, joka oli 0,036 m2.| Taulukko 3. Flowtrackerin mittaustulokset |

Kiitos napakasta ja selkeästä raportista. Ero volymetrisen ja Flowtrackerin mittausten välillä on olemassa mutta olette tuoneet siihen liittyvän epävarmuuden esille. Flowtrackerin poikkipinta-alan laskentaa pitää vielä tutkia ja pyrkiä selvittämään missä menee vikaan. Hyvää työtä teidän ryhmältä!
VastaaPoista1. Arvio harjoitustyön sisällöstä, siinä saaduista tuloksista ja tehdyistä johtopäätöksistä
VastaaPoistaHarjoitustyön suunnitelma on selkeä ja siinä ei ole mitään turhaa. Mittausten toteuttaminen, taulukointi, kuvat ja mittaustulosten sekä mittausepävarmuus ja johtopäätökset ovat selkeitä.
2. Mitä työssä on kirjoitettu ansiokkaasti ja mitkä asiat on huomioitu erityisen hyvin?
Työn eteneminen suunnitelmasta, toteuttamisen kautta yhteenvetoon. Taulukot ja mittauksessa kertovassa kuvassa on kunnioitettu mittaajan yksityisyyden suojaa mallikkaasti.
3. Parannuskohteet suunnitelmasta, toteutuksesta ja tulosten käsittelystä?
Mielestäni raportointi sekä koko kokonaisuus on aavistuksen hieman lyhyt ja se voisi olla hieman kattavampi.
4. Mitä hienoa/outoa/ mielenkiintoista on raportissa
Kuvan henkilön yksityisyyden suojaaminen
5. Ryhmän tekemät poikkeavat ratkaisut
Ratkaisut ovat hyvin pitkälti samankaltaisia kuin oman ryhmäni ratkaisut.
Toteutuksen kuvaus 4
Tulokset 4
Johtopäätökset 4